Hyvät, pahat ja rumat

Taharin avokkaat sekä Bass loaferit

Miksi mukava jalkine ei voisi samalla olla kaunis? Toki kauneus on katsojan silmissä, mutta oman näköaistini esteettistä puolta ei ole vielä hivellyt yksikään pari ns. terveyskenkiä. Miksi terveyskenkien täytyy myös ulkomuodollaan kuuluttaa että Hei katsokaa, tässä on nyt terveellinen jalkine käytössä, rumat ne kengillä koreilee.

Joudun työssäni käyttämään uniformua, asuun sopivat jalkineet on tarkasti ohjeistettu työnantajani toimesta. Meillä on ihan oma uniformu käsikirja, jossa kenkien osalta määritellään väri ja materiaali, sekä mm. kärjen muoto, kannan korkeus ja paksuus. Solkia, remmejä tai tikkauksia ei suvaita. Parin sivun kuvauksen olisivat voineet kuitata sanomalla "osta kaupan rumimmat kengät", valinta olisi suurella varmuudella osunut oikeaan.

Koska viihdyn huomattavasti paremmin housuissa kuin hameessa, valikoituu työjalkineikseni useimmiten yläkuvan matalat loaferit. Kengät ovat jalassa mukavat kuin aamutossut, mutta ulkonäössä olisi totisesti toivomisen varaa. Hamepäivinä käytän kuvan korollisia avokkaita, ne ovat muuten aavistuksen liian korkeat ohjeissa annettuihin sääntöihin, mutta ainakaan vielä ei ole käry käynyt. Ja koska työpäiväni kuluessa käytännössä kävelen Atlantin halki käytän rupeaman aikana matalia vaihtokenkiä.

Jos Teillä, armaat lukijani on linkkejä tai kuvia kauniista JA samalla mukavista kengistä, pistäkää ihmeessä tulemaan. Varmaan sellainenkin unelmakenkäpari on maailmaan jo suunniteltu, mutta vielä ei ole vastaani sattunut tulemaan.

Aerosole avokkaat sekä Enzo Angiolini loaferit