Kuten vaatetuksessa myös kenkävalinnoissa näyttää pätevän sääntö, jonka mukaan sitä käyttää kymmentä prosenttia jalkineistaan 90 prosettia ajastaan.
Tähän omaan 10 % eliittiin kuuluu tänään jalkoihini valikoituneet Roxyn kangas loaferit. Kengät ovat varmaankin jo kolme vuotta vanhat, mutta aina vaan kiskon niitä ulkollisesti jalkoihin. Siitäkin huolimatta että teini on astunut kantapäät sisään sujauttaessaan lonttoset jalkaan pistokkaan tyyliin, arg!
Täällä New Yorkissa säät ovat vihdoinkin viilenneet. Enää ei ole kuin + 20 astetta ja pilvistä, mikä on aivan autuaallista kuuman kauden jälkeen, joka on vallinnut aina saavuttuamme Suomesta elokuun puolivälissä. Lämpömittari kipusi + 35 asteen hujakoille, ilma oli kestämättömän kostea, kuin olisi kasvihuoneessa asunut.
Tässä talovanhuksessamme ei ole keskusilmastointia vaan sellaiset ikkuhoihin asennettavat huonekohtaiset vehkeet, jotka talveksi osamme pois. Ja koska sekä mieheni että minun hallitseva luonteenpiirre on laiskuus järkeilimme että ikkunoihin ei kande asentaa ilmastointilaitteita tänä vuonna laisinkaan kun kerran olemme kuumimman ajan Suomessa. Juupa juu, onneksi polvesta näyttää "poika" paranevan; teini nimittäin haki ja asensi omaan huoneenseensa ilmastointilaitteen jo toukokuussa, siellä sitten viilentelin pahimpina hetkinä. Muina aikoina olen tyytynyt propellipuhaltimien ihoa viilentävään vaikutukseen.
Mutta talvea kohti ollaan siis menossa täälläkin, jippii, saapaskausi kun on kenkäkausista yksi mieluisimpia!
No comments:
Post a Comment