Ugg, olen väsynyt

Kolmen rankan kaupoissakiertelypäivän jälkeen annoin periksi ja ostin tyttärelleni UGG saappaat. Teini veti väsytystaktiikalla pidemmän korren.

Oikeastaan minulla ei pitäisi olla mitään syytä vastustaa UGG-saappaita; ne ovat mukavat jalassa, eivät aiheuta liikavarpaita tai vaivaisenluita yhä kasvavan teinin jalkaan + lisäksi lämmittävät erinomaisesti talven pakkasissa. Ovat siis sanalla sanoen järkevät, toista kuin talvisaappaat omassa nuoruudessani. Niissä varpaita alkoi palella jo ennen kuin ulko-ovi oli takana ehtinyt sulkeutua.

Suurin syy, miksi en UGG -klopoille lämmennyt lienee se että saappaat ovat niin suunnaton hitti, vaikka niissä ei edes niin sanotusti silmä lepää. Olen ymmälläni odottanut tämän myyntimenestyksen vetovoiman laantuvan, en uskonut että niissä olisi evergreen-ainesta.

Kenkämyyjä Nordstrom tavaratalossa kuitenkin kertoo että UGG-saappaiden suosio kasvaa kasvamistaan. Saappaita on saatavina pienempiä eriä erikoisemmissa väreissä ja ne kuulemma suorastaan revitään käsistä, samaan aikaan muidenkin värien menekki on valtaisaa.

Tyttö valitsi kastanjanruskeat, eikä edes halunnut tutustua muihin väreihin. Nyt niitä kolme päivää pidettyään alkaa ensihuuma jo hieman laantua, samalla kun äidillä alkaa katse yhä useammin hakeutua tuulikaapissa sojottaviin saappaisiin. Ilmat ovat täälläkin viilenemässä ja jahka tästä kunnon pakkasiin päästään, olisi tuollaiset lämpimät UGG -saappaat jalassa arvatenkin mukavampi koiraa aamukuudelta ulkoiluttaa. Kauneus on katsojan silmissä.

Reese ulkoiluttamassa omia UGG'sejaan

P.S. Juttu on julkaistu Trendi Frendissä tasan vuosi takaperin. Tänä syksynä tyttö valitsi itselleen mustat Ugg'sit, äidinkin varpaat pysyvät tätä nykyä koiraa ulkoiluttaessa lämpiminä ihanan pehmoisissa töppösissä :))

Häpy Halloween

Tänään on taas se päivä vuodesta jolloin pienet esikouluikäiset kiertävät karkinkerjuureissuilla prinsessoina, muutamaa vuotta vanhemmat noita-akkoina ja ikuisesti sekä ihan oikeasti teini-ikäiset eri ammatteista löyhästi inspiroituiduissa seksipuvuissa.

Kunnon Halloween asun kruunaa tyylilajiin sopivat kengät, poimin netistä muutaman valion tarjoamaan viimehetken ideoita kuinka oikeaoppinen karkki-tai-kepposteluasu kootaan.

Lisää eri teemoihin (ja tilanteisiin) sopivia kenkiä sekä hempeitä hepeneitä vällyjen välista vuorovaikutusta virkistämään löydät linkin Funky Pair nettikaupasta

Kuvat: Funky Pair

Kenkäsijoittajan nurkanvaltaus

Toisinaan kenkäostosten teko muistuttaa pörssisijoittajan puuhaa. Juuri oikea hinta ja hankinnan ajoitus ovat kaiken A&O. Kuten hankkiessani kuvan saapasparia.

Kyseiset Givenchyn nilkkabootsit, jotka ovat jalkinekokoelmani ehdoton helmi, tulivat eräässä kenkäliikkeessä alennukseen kevään korvilla. Erehtyessäni sovittamaan kenkiä havaitsin mielenkiintoisen virheen; saappaiden eurooppalainen koko oli konvertoitu virheellisesti amerikkalaiseksi kooksi kenkälaatikkoon. Koon 38 saappaiden kooksi ilmoitettiin 37 ja niin edelleen. Kun oikean kokoiseksi olettamaansa saapasta yritti vetää jalkaan, tuntui jalkine liian pieneltä jo heti kättelyssä, mikä arvatenkin sai useimmat luopumaan koko yrityksestä aivan alkumetreillä. Kun kenkä kaiken lisäksi on mahdollisen epärintava lestiltään, rajoittui potentiaalistren ostajien joukko entisestään. Oma jalkani, kokoa 39-40, löysi sopivan jalkineen amerikkalaisen koon 10 eli 41 euronumeron hyllyköstä, ja tätä kokoon liittyvää sisäpiirin tietoa ei useimmilla amerikkalaisilla onnekseni ollut.

Kävin ihailemassa saappaita useita kertoja, mutta hinta oli roimasti alennettunakin liian kova kaidalle kukkarolleni. Touko-kesäkuussa vietin kuusi viikkoa Englannissa. Sinne lähtiessäni päätin, että jos kengät vielä matkani jälkeenkin olisivat odottamassa ja hinta entisestään alentunut, iskisin kimppuun. Juhannuksen tienoilla kipaisin kyseiseen kauppaan ja ilokseni kenkien alennusprosentti oli jo huimat 80, tuumasin ajoitukseni olevan juuri oikean ja ostin kengät siltä seisomalta.

Päivääkään en ole hankintaani katunut; kengät ovat korkealaatuiset ja jalassa oikeat unelmat. Vaatehuoneessani ne valtasivat suojaisan nurkan, jotta arvohankintaani ei vahingossakaan kukaan ohimennessään kolhisi. Vielä kun käyn laitattamassa kumipinnat nahkapohjien suojaksi, niin mikäs näissä on talvella tallustellessa.

Kengät ojennukseen, vinkkejä kaivataan!

Olen tässä pian vuorokauden verran etsinyt netistä nerokasta keksintöä, jonka muistan bonganneeni noin vuosi takaperin. Kyseessä oli aivan vallankumouksellinen kenkiensäilytysteline, ilmeisesti kuitenkin niin aikaansa edellä, että nyt kyseistä härveliä ei löydy ei sitten mistään.

Kenkäteline muistutti päältä ladattavan pesukoneen rumpua. Kenkäpari laitettiin telineeseen avoimen aukon kautta; suljettuna vehje pyöri kannatinjalkojensa varassa kuin Viking Lotto-pallojen sekoituslaite.

Laitteen nerokkuus piili siinä, että kukin kenkiensäilytys -”yksikkö” oli muodoltaan kuin täytekakkupala; telineen keskustaa kohden kapeneva, ulkolaitaa kohti mentäessa levenevä. Kengät sijoitettiin säilytykseen kärki edellä; ulkolaidalle jäävä korko-osa nautti näin suuremmasta tilasta kärkien mahtuessa hyvinkin ahtaaseen osaan (saikohan tästä nyt mitään tolkkua...).

Harmi kun en kerennyt tuota ihanuutta hankkimaan; olisihan se ollut poikaa ”arpoa” joka aamu kenkärumpua pyörittämällä päivän jalkinepari.

Nettihakuni tuotti läjän kerrassaan tylsiä kenkiensäilytystelineitä, näistä kaksi ylintä on käytössämme kotonani. Molemmat toimivat korollisten kenkien säilytyksessä, mutta lenkkareiden tms. tasapohjaisten ynnä kiilakantaisten kanssa ollaankin jo pulassa. Alakuvan karuselliteline ei oikein nappaa; miksi esitellä kenkien pohjia ja pitää juuri suurimmassa likakontaktissa olevaa pintaa eniten esillä.

Jos Teillä on ideoita oivallisista kenkiensäilytysmetodeista, laittakaapas kommenttia ja viestiä tulemaan. Erityisen iloinen olisin jos joku tarkkasilmäinen kanssaeläjä kuvaukseni perusteella tunnistaisi tuon bingokoneen periaatteella toimivan unelmakenkätelineeni, sitä olisi hauska päästä koeajamaan.

Kiireinen piällysmies kiiltonahkakengissään

Kääk! Edellisestä postauksestani ehti vierähtää kuukausi. Paljon on tosin tapahtunut kuluneiden neljän viikon aikana ja kiireilleni on kunnon perustelut. Sain nimittäin työssäni pomomiehen vakanssin. Viime viikot olen istunut koulutuksessa, siinä sivussa sahannut Euroopan ja USA:n väliä, joten tämä kirjoitusharrastukseni on jäänyt retuperälle.

Kaiken kiiren keskellä olen kuitenkin ehtinyt kiertää kenkäkauppoja ja haistella talvikauden uutuustuulahduksia niin lehtien palstoilla kuin New Yorkin katujen vilinässäkin. Ei niin pahaa stressiä, ettei piipahdus nahkantuoksuisessa kenkäkaupassa auttaisi.

Sopivasti pikkujoulukauden kynnyksellä löysin männäviikolla mitä mainioimmat Anne Kleinin kiiltonahkakengät, vieläpä puoli-ilmaiseksi. Valmistautumiseni alkavaan kauteen on siis mallillaan, enää ei puutu kuin pikkujoulukutsujen iloiset kolahdukset postilaatikkooni.

Freya ja Vendaval olivat ilokseni käynnet kommentoimassa kirjoituksiani, jälkimmäisen toive jutusta kenkien säilytykseen liittyen on ollut ajatuksissani, toivottavasti puhtini ei kaikkoa ja saan tulevaisuudessa postattua hieman säännöllisemmin. Eli tuloillaan on.